Muistovärssyt

Et enää kulje kanssamme. Silti nimesi kuuluu tarinaamme. Muistosi on osa meitä.

Matka jäi lyhyemmäksi kuin toivoimme. Silti saimme kulkea osan yhdessä. Siitä olemme kiitollisia.

Ilta saapuu kuten ennen. Sinä et enää saavu sen mukana. Tähän hiljaisuuteen opettelemme yhä.

Arki jatkui, vaikka maailma muuttui. Jokin tuttu puuttui kaikkialta. Vähitellen opimme kantamaan ikävää.

Joskus yksi katse riittää. Kaikki tietävät, ketä ajatellaan. Rakkaan muisto asettuu hiljaa välillemme.

Taivaalla on tänäkin iltana tähtiä. Katse pysähtyy yhteen. Ajatus kulkee sinuun.

Lumi peittää tutut polut. Muistoja se ei peitä. Ne kulkevat mukanamme vuodenajasta toiseen.

Muisti voi muuttaa yksityiskohtia. Rakkaus muistaa olennaisen: sen, miltä sinun lähelläsi tuntui.

Emme voi saada mennyttä takaisin. Voimme pitää siitä hyvän. Sinun muistosi kuuluu siihen.

Tarina alkaa nimestäsi ja pian joku hymyilee. Surun keskelle mahtuu myös lämmin muisto.

Emme tahtoneet luopua. Silti oli aika sanoa hyvästi. Rakkaudella muistamme sinua.

Kesäillan tuoksu voi yllättäen tuoda mieleen vanhan yhteisen hetken. Silloin olet hetken lähellä.

Kaikelle surulle ei löydy sanoja. Rakkaus ei silti vaikene. Se jää elämään muistoissa.

Kaipaamme sinua tavallisina päivinä usein aivan yllättäen. Silloin tiedämme, kuinka tärkeä olit.

Yksi päivä jakoi ajan kahtia: siihen kun olit kanssamme ja siihen kun opettelimme kaipaamaan.

Hymysi ei enää näy huoneessa. Silti se palaa mieleen kirkkaana. Sellainen lämpö ei katoa helposti.

Kun kaikki jäähyväiset on sanottu jäljelle jää hiljaisuus. Sen sisällä elävät yhteiset muistot.

Joku mainitsee nimesi ja hetkeksi kaikki pysähtyy. Sydän muistaa ennen sanoja.