Äiti

En aina osannut itse sanoa vastaan. Sinä osasit. Äiti, tieto siitä ettei ollut yksin teki maailmasta hieman helpomman.

Sinulla on oma tapasi tehdä asiat loppuun. Huomaan käyttäväni samaa sitkeyttä vaikka väitän olevani aivan erilainen, äiti.

Et vaatinut minua olemaan valmis liian aikaisin. Äiti, sain kasvaa omaan tahtiin ja omaksi itsekseni.

Sinua ei tarvitse muistaa vain yhtenä sunnuntaina keväällä. Äiti, tämä runo kuuluu ihan tavalliseen päivään.

Villatakki tuolin selkänojalla on aivan tavallinen näky. Silti siihen liittyy jotain hyvin äitimäisen turvallista.

Kaikki eivät aina ole oikeassa. Emme sinä emmekä minä. Äiti, hyvä oppi oli se, että tärkeintä on osata palata toisen luo.

Äiti, haluan kuulla myös ne tarinat, joissa minä en vielä ollut mukana. Sinä olit sinä jo ennen minua.

En muista kaikkia sanoja, mutta muistan sävelen. Äiti, jotkin laulut jäävät ihmiseen ennen kuin hän tietää niiden nimeä.

Jokin saippua, leivonnainen tai vanha kaappi voi palauttaa sinut mieleen hetkessä. Äiti, muisti käyttää kummallisia ovia.

En ollut itse varma. Sinä olit vähän varmempi. Äiti, lainasin silloin sinun luottamustasi itseeni.