1.
Musiikki jää taustalle, keskustelu kulkee sen yli. Joulun tunnelma ei vaadi pääroolia — se viihtyy myös sivussa.
Lue runo 2.
Viimeinen kynttilä palaa lyhyeksi. Vuosi on melkein ohi. Jouluna kiitän siitä, että tähän asti tultiin.
Lue runo 3.
En toivo sinulle täydellistä joulua. Toivon jotain parempaa: rauhallisia hetkiä, aitoa seuraa ja tilaa hengittää.
Lue runo 4.
Pieni rasia kulkee oven taakse. Ei suuri ele, vain joulun tapa sanoa: ajattelimme sinuakin.
Lue runo 5.
Hetki ennen pimeää värjää lumen siniseksi. Joulukuun valo on niukkaa, siksi jokainen sävy tuntuu lahjalta.
Lue runo 6.
Joku kertoo tarinan jo kolmatta joulua peräkkäin. Kaikki tietävät lopun, mutta nauravat silti.
Lue runo 7.
Jouluyönä kaikki muut valot sammutetaan. Kuusi jää yksin hohtamaan. Yöllä se näyttää siltä, kuin huoneessa olisi pieni tähtitaivas.
Lue runo 8.
Suklaarasia kiertää pöydässä. Joku tietää jo tarkasti suosikkinsa. Joulun makein pala on silti yhteinen nauru.
Lue runo 9.
Joulu ei tarvitse suurta joukkoa. Kaksi lautasta, kaksi kynttilää, ja aikaa olla rauhassa yhdessä.
Lue runo 10.
Yksi vanha joulu palaa joskus mieleen tuoksusta. Silloin ymmärtää, että muistot osaavat säilyttää lämpöä.
Lue runo 11.
Eteisestä löytyy punainen hanska. Lapset tutkivat sitä vakavina. Joulupukilla taitaa olla huomenna pieni logistinen ongelma.
Lue runo 12.
Aurinko käy matalalla ja värjää lumen hetkeksi kullaksi. Joulu opettaa huomaamaan, kuinka nopeasti kaunis hetki kulkee ohi.
Lue runo 13.
Lautaset ovat kaapissa, muruset pyyhitty. Jäljelle jää keskustelu, joka jatkuu vielä olohuoneessa. Siinä joulupäivä on parhaimmillaan.
Lue runo 14.
Vuoden aikana kertyi sanoja, joita olisi voinut sanoa toisin. Joulu on hyvä hetki aloittaa pienellä: anteeksi.
Lue runo 15.
Tuore leipä höyryää leikkuulaudalla. Veitsi kulkee rapean kuoren läpi. Joulun ylellisyys voi olla näin yksinkertaista.
Lue runo 16.
Järvi on tumma ja hiljainen, taivas täynnä valoa. Jouluyön maisema ei pyydä muuta kuin katsomaan.
Lue runo 17.
Ovi sulkeutuu viimeisen vieraan jälkeen. Talo huokaisee. Joulun jälkeinen hiljaisuus on pehmeää, ei tyhjää.
Lue runo 18.
Porkkana vähän vinossa, toinen silmä alempana. Pihan lumiukko hymyilee silti. Jouluna epätäydellinenkin saa juhlia.
Lue runo
