Äiti

Yksi katse riitti joskus kertomaan: nyt rauhoitutaan. Toinen taas sanoi: hyvin meni. Äiti, molemmat muistan.

Kaikki ei mennyt minulla ensimmäisellä yrittämällä. Sinä jaksoit odottaa. Äiti, sitä taitoa arvostan nyt enemmän.

Leipä, hedelmä, juomapullo. Silloin se oli vain eväs. Nyt ymmärrän, että joku ajatteli minua jo ennen lähtöä, äiti.

Ovi aukesi ja päivän kiire jäi hetkeksi ulkopuolelle. Äiti, sinun lähelläsi sai joskus olla aivan kesken.

Huomaan joskus sanovani täsmälleen samalla tavalla kuin sinä. Sitten naurattaa. Äiti, perintö tulee yllättävissä muodoissa.

En muista ensimmäisiä askeliani, mutta sinä ehkä muistat. Myöhemmin otin monta askelta kauemmas. Silti osa matkasta alkoi sinun viereltäsi.

Kuvassa olet nuorempi kuin minä sinut muistan. Äiti, on kummallista tajuta, että sinullakin oli kokonainen elämä ennen minua.

Silloin neuvo ärsytti. Nyt huomaan, että olit monessa asiassa oikeassa. Äiti, älä silti innostu liikaa tästä tunnustuksesta.

Annoit minun kasvaa ilman että tiesit lopputulosta. Äiti, ehkä juuri siksi opin löytämään oman suuntani.

Ei ollut syntymäpäivää eikä mitään erityistä asiaa. Soitit vain kuullaksesi ääneni. Sellainen välittäminen jää, äiti.