Joulukorttitekstit

Ensimmäiset hiutaleet laskeutuvat katuvaloon. Hetkeksi kaupunki näyttää siltä, kuin se olisi pukeutunut joulua varten.

Ovi käy tavallista useammin, naulakko täyttyy takeista. Jouluna koti venyy kummasti mahtumaan yhden ihmisen lisää.

En lähetä tänä jouluna suuria sanoja. Vain tämän: toivon sinulle rauhaa, lämpöä ja jonkun, jonka kanssa jakaa ne.

Taivas on tummansininen, lumi hohtaa omalla valollaan. Jouluyö tekee tutusta maisemasta hetkeksi melkein satukirjan.

Kaneli, neilikka ja kuuma mehu täyttävät huoneen tuoksulla. Joulu osaa joskus saapua ensin nenän kautta.

Ei tarvittu suurta ihmettä. Riitti, että pitkästä aikaa kaikki olivat saman pöydän ääressä. Joulu osasi tehdä siitä erityisen.

Paperi rapisee, teippi takertuu sormiin. Joululahjan tärkein osa on hetki, jolloin ajattelit juuri tätä ihmistä.

Latvatähti on hieman vinossa. Kukaan ei korjaa sitä. Jouluna kaikki saa olla vähän epätäydellistä ja silti kaunista.

Ensimmäiset sävelet riittävät. Yhtäkkiä olen taas jossain vanhassa joulussa, samojen rakkaiden muistojen keskellä.

Metsän tuoksu leviää huoneisiin, neulasia löytyy pian kaikkialta. Joulu ei ole siisti vieras, mutta se osaa tehdä kodista kodikkaan.

Joulupäivä ei kiirehdi. Paperit on kerätty, kahvi on kuumaa. Tänään saa vain olla ja antaa eilisen ilon asettua.

Kaikki tärkeä ei mahdu pakettiin. Rauha, anteeksianto, hyvä seura — joulu antaa niillekin hetken tulla näkyviksi.

Hautausmaa muuttuu tähtikentäksi, kun kynttilät syttyvät lumeen. Jouluna muistamme myös niitä, joiden paikka on nyt sydämessä.

Pöydällä kiiltää punainen omena, kuusen oksa tuoksuu metsältä. Joulu rakentuu yksityiskohdista, joita ei muina päivinä edes huomaisi.

Peiton alla kuiskitaan vielä. Käytävästä kuuluu epäilyttävä rasahdus. Jouluyössä odotus on melkein yhtä suuri lahja kuin aamun paketit.

Vuoden pimeimpään aikaan sytytämme enemmän valoja. Ehkä joulussa on juuri sitä: päätös olla antamatta pimeälle viimeistä sanaa.

Pakkanen napsuu nurkissa, hengitys muuttuu valkoiseksi. Joulun kylmässä yössä tähdet näyttävät olevan tavallista lähempänä.

Kattila porisee rauhassa, joku etsii mantelia jo silmillään. Joulun pienet perinteet tekevät vuodesta tutun paikan palata.